”Riippuvuutta on mikä tahansa käyttäytymismalli, joka antaa hetkellisen mielihyvän tai helpotuksen tunteen, mutta jolla on pitkällä aikavälillä negatiivisia seurauksia omaan tai muiden elämään. Toimintaa ei pystytä lopettamaan negatiivisista seurauksista huolimatta”
Gabor Maté
Kanadalaisen riippuvuusasiantuntijan ja lääkärin Gabor Matén määritelmään sisältyy riippuvuuden diagnoosikriteereitä, joihin kuuluvat haittavaikutukset, toleranssin kasvu, vieroitusoireet ja lopettamisen vaikeus. Matén määritelmä kuitenkin poikkeaa terveydenhuollon määritelmästä siltä osin, että terveydenhuollossa diagnoosit annetaan sen perusteella, mihin ihminen on riippuvainen. Peliriippuvuus nähdään eri sairautena kuin alkoholismi, joka nähdään eri sairautena kuin opioidiriippuvuus. Lukuisat riippuvuudet jäävät kaikkien diagnoosien ulkopuolelle. Ruokaan ja syömiseen kohdistuva riippuvuus on yksi näistä, vaikka syömishäiriöille toki löytyy omat diagnoosinsa.
Monet riippuvuuteensa apua hakeneet tunnistavat, että heillä on taipumus tulla riippuvaiseksi muistakin asioista, kuin alkuperäisestä riippuvuuden kohteestaan. Myös syömishäiriöt usein vaihtelevat elämän eri vaiheissa. Nuorena sairastettu anoreksia saattaa aikuisena muuttaa muotoaan hallitsemattomaksi syömiseksi, ellei hoito aikoinaan ollut riittävää tai oikeanlaista. Tällaisia tarinoita kuulen käytännössä jokaisessa ryhmässämme. Käyn myös kuukausittain Kalliolan klinikalla puhumassa päihdekuntoutuksessa oleville hallitsemattomasta syömisestä. Lähes jokaisessa ryhmässä on ihmisiä, jotka kertovat, että kun päihde jäi pois, sen tilalle astui ruoka.
Toipuminen
Mitä moniriippuvuus käytännössä tarkoittaa toipumisen näkökulmasta? Se tarkoittaa sitä, että perimmäinen ongelma on jokin muu kuin päihdyttävä aine tai toiminta. Riippuvuus on palvellut jotain tarkoitusta. Jos haluaa toipua, on tarpeen nähdä mikä tämä tarkoitus on omalla kohdalla ollut ja oppia täyttämään tarpeensa muilla, terveemmillä tavoilla. Lue lisää toipumisen luonteesta tästä blogipostauksestamme.
Ryhmissämme näemme, että riippuvuuksien juurisyinä on usein pahaa oloa ja ongelmia, joita yritetään paeta, lievittää tai ratkaista hallitsemattomalla syömisellä. Taustalla on esimerkiksi häpeää, tukahdutettuja tunteita, kyvyttömyyttä asettaa omia rajoja tai ilmaista itseään. Tällaiset ongelmat juontavat juurensa lapsuudesta, sillä nuo kyvyt opitaan vanhemmilta (tai muista varhaisista ihmissuhteista).
Miten päästä kiinni juurisyihin?
Voi aloittaa listaamalla ne käytösmallit, joista 1) saa hetkellistä mielihyvää tai helpotusta, 2) on negatiivisia seurauksia ja 3) siitä huolimatta ei pysty lopettamaan. Esimerkkejä ovat liikasyöminen, laihduttaminen, ylenpalttinen kuntoilu, rahapelit, tietokonepelit, ihastuminen, seksi, ihmissuhteet, porno, älypuhelin, some, netti, shoppailu, alkoholi ja lääkkeet.
Kun haluaa päästä kiinni juurisyihin, voi alkaa tarkkailla niitä tilanteita, joissa tekee mieli ottaa käyttöön omat addiktiiviset toimintamallit.
- Missä tilanteissa minun tekee mieli käyttäytyä addiktiivisesti?
- Millainen olotila kehossani on?
- Mitä tunteita tunnen?
- Milloin minusta on aikaisemmin tuntunut tältä?
- Pystynkö palauttamaan mieleeni ensimmäisen kerran, kun minusta tuntui tältä?
- Kun olen noudattamatta impulssiani syödä/juoda/..., mitä tapahtuu kehossani ja tunnemaailmassani? Muuttuuko olotilani?
Lisäksi voi pohtia seuraavia kysymyksiä:
- Mitä olotilaa haen addiktiosta? Esimerkiksi turvallisuuden tunnetta, pakoa vastuusta tai kiireestä, aikaa itselleni...?
- Mitä muuta voisin tehdä, joka antaisi minulle hakemani olotilan? Voinko vaikka levätä, kirjoittaa tunteistani, soittaa ystävälle, mennä luontoon tai meditoida?
Jos tunnistaa itsessään addiktiota, kannattaa aina hakea apua, sillä sitä on saatavilla. Meidän ryhmämme löydät täältä. Lisäksi on olemassa runsas kirjo 12 askeleen ohjelman ryhmiä. Apua kannattaa myös pyytää terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta, joista voidaan ohjata eteenpäin. Terapia on myös erinomainen tapa päästä kiinni riippuvuuksien juurisyihin.
Vaikka tässä kirjoituksessa on keskitytty juurisyiden huomioimiseen, niin on tärkeä muistaa, että myös oireita on tarpeen hoitaa. Vaikka riippuvuuksissa on yhtäläisyyksiä, niin niissä on myös eroavaisuuksia. Raitistunut alkoholisti ei välttämättä saa syömisongelmiaan ratkaistua samalla tavalla, kuin hän pääsi eroon juomisestaan. Syömistä kun ei voi lopettaa kokonaan, niin kuin alkoholin juomisen, vaan on tarpeen opetella kohtuukäyttäjäksi.
Marianne Luojola